Apina ja tiikeri

Robert van Gulik
Apina ja tiikeri
WSOY 1979 – Sapo 229 
The Monkey And The Tiger 1965

“Hylätystä huvimajasta syrjäiseltä vuorenrinteeltä löytyy miehen ruumis. Hänet on raa’asti surmattu ja vasemman käden neljä sormea on katkaistu ylintä niveltä myöten... Tuomari Dee on Tang-dynastian aikaisen keisarillisen Kiinan maineikkaimpia tutkijoita. Hän joutuu apulaisineen keskittymään kahteen outoon tapaukseen; kuollen kulkurin arvoitukseen ja merkilliseen tapahtumasarjaan tulvan ja rosvojoukkion saartamassa vanhassa maalaistalossa. Taistosta tulee kuuma, sillä nyt ovat vastassa alamaailman kivikova todellisuus, porhojen metkut ja rakastuneen naisen salakavalat juonet.” 
 

Kirja sisältää kaksi novellia: Apinan aamu (The Morning of The Monkey) ja Tiikerin yö (The Evening of The Tiger).
Ote van Gulikin jälkikirjoituksesta: "Tähtitiede on Kiinassa hyvin vanha tieteenala ja siellä myös uskotaan, että tähtien asennot vaikuttavat ihmisen elämään ja kohtaloon. Kiinalaisessa astrologiassa ihmisen luonnetta ja uraa analysoidaan siltä pohjalta, minkä eläinradan merkin alla hän on syntynyt, eikä aikaisemmin esimerkiksi kihlausta päätetty ennen kuin kummankin kihlakumppanin synnyinvuoden -päivän ja -tunnin sykliset merkit oli tarkoin vertailtu ja havaittu yhteensopiviksi."

Astrologia horoskooppeineen on tietysti hölynpölyä. Van Gulikin tuomari Dee-kirjat ovat kiehtovia ja mukaansa tempaavia jännäreitä. Ne ovat kaikki hyviä ja niitä on siksi vaikea laittaa paremmuusjärjestykseen. Tätäkin kirjaa oli mukava lukea. Henkilögalleria koostuu monenlaisten ammattien harjoittajista: apteekkari Wang, panttilainaaja Leng, kulkuri Seng Kiu ja hänen sisarensa neiti Seng, tilanomistaja Min Liang, hänen tyttärensä Min Kee-yü, ja veljensä teekauppias herra Min, tilanhoitaja Yen Yuan sekä palvelustyttö Asteri.

Näihin tarinoihin van Gulik on kirjoittanut kohtaukset kahdesta harrastuksestaan. Hän oli opiskellut muinaisen kiinalaisen kielisoittimen, ku-ch’in (Guqin) soittoa ja nyt myös tuomari Dee soittaa sitä. Apinan aamussa tuomari katselee gibbon-apinoita. Itämailla asuessaan van Gulik piti gibboneita kotieläimenään ja julkaisi niistä myös tutkielman.
 
Teosarvio Arvostelevassa kirjaluettelossa 5/1979: ”Hollantilainen juristi-diplomaatti Robert van Gulik löysi läpikotaisin tuntemastaan Kiinan historiallisesta kulttuurista jännitystarinoilleen aarreaitan, jonka anti ei ehdy edes tässä myöhään suomennettavaksi jääneessä kahden erillisen tarinan kirjassa. Ensimmäinen on jonkinlainen monipolvisen romaanin tiivistelmä, toinen eristetyn, uhanalaisen paikan luoman tunnelman ansiosta ehkä vieläkin tiheämpi, molemmat oikeaoppisia, päättelyyn perustuvia salapoliisikertomuksia, jotka saavat olennaista lisäväriä 600-luvun Kiinan paneutuvasti kuvatusta ympäristöstä.”